Viikko maalla meni nopeasti ohi, koira nautti ja liikkui yli oman tarpeensa. Pohjanmaalla ei ole juurikaan muuta kuin peltoa ja metsäteitä, ja kun asunto on sopivan syrjässä niin naapureitakaan ei ole. Dora sai olla kaikki lenkit irti ja minä sain harppoa ilman keskeytyksiä koko lenkin. Se on meille molemmille paras lenkkeily muoto.
'
Äitin kissa on edelleen Doran bf, hauska pari. Kanat oli vieläkin pelottavia, samaten hevoset mutta ehkä se on ihan hyvä ettei koira ole koko ajan hevosten ja kanojen kyljessä kiinni.
Junassa olo oli hieman levotonta koiran osalta, tosin koiravaunu oli aivan täynnä varsinkin takaisin Tampereelle tullessa, ehkä levottomuuden siis pystyy ymmärtämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti